keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Ensimmäinen viikko



Tänään tulee täyteen viikko Ghanassa ja heti ensimmäisinä päivinä palaneet olkapäätkin alkavat olla jo paremmassa kunnossa!

Olen oppinut jo tunnistamaan, että jos jostain kuuluu huuto ”Obroni”, sillä tarkoitetaan minua, eli vaaleaihoista. Varsinkin lapset tykkäävät sitä huudella, kysyvät sen jälkeen vointiani ja välillä myös rahaa. Lisäksi olen saanut toisenkin uuden nimen, Akua, joka on Ghanalainen viikonpäivänimeni, koska olen syntynyt keskiviikkona.

Sunnuntaina koulun autokuski Opoman lähti näyttämään minulle Accran suurinta rantaa, Labadia, ja sieltä palattuamme oli tänne saapunut kaksi saksalaista tyttöä, Miriam ja Janina. Oli mukava saada seuraa, jonka kanssa keskustelu käy sujuvasti ilman kielellisiä ongelmia. Tytöt olivat jo monta viikkoa kiertäneet ympäri Ghanaa ja tulivat reissunsa viimeisiksi kolmeksi päiväksi vapaaehtoistöihin House of Graceen, sillä he opiskelevat viittomakieltä. 

Labadi Beach

Tiistaina koulun jälkeen olimme Miriamin ja Janinan kanssa Kaneshie torilla, josta he ostivat ihania kankaita matkamuistoiksi ja tuliaisiksi. Minullekin tarttui mukaan 2 jaardia kangasta, josta maksoin 10 Ghanan cediä, eli noin 4 euroa. Myöhemmin voin teettää siitä vaikka kivan mekon, joka on sekin täällä tosi halpaa! Tori oli hieno paikka, valtavasti väkeä ja tavaraa! Muut olivat vähän huolissaan, kun olimme liikkeellä keskenämme. He epäilivät, että otamme väärän trotron ja myyjät korottavat hintojaan nähdessään kolme obronia. Mutta ehjinä ja ilman ongelmia pääsimme illalla takaisin! Juuri nyt olen oikeastaan ensimmäistä kertaa ihan yksin liikenteessä täällä nettikahvilassa.

Koulussa pystyn kommunikoimaan lasten kanssa jo vähän paremmin kuin aluksi ja välillä pystyn arvaamaan viittomien merkityksen, vaikken sitä etukäteen tietäisi. Huomenna tänne saapuu muutama suomalainen harjoittelija. Kivaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti